Digiopettajan havaintoja

Joitakin huomioita retkiruoan tekemisestä Kuten olen jo jossakin aikaisemmassa kirjoituksessa todennut, rusinat, leivät ja suklaapatukat riittävät hyvin parin päivän rankkaankin vaellukseen, mutta tämän jälkeen keho alkaa huutaa oikeaa, lämmintä ruokaa. Ilmeisesti välipalaruoka sisältää kyllä hiilihydraatteja, mutta ei niinkään proteiineja tai rasvoja, jotka kumminkin ovat pidemmän päälle elintärkeitä ihmiselle. Jos ei siis halua ihan zombiena vaeltaa, kannattaa oikeastaan alusta asti tehdä itselleen kunnon aterioita.  Tämän lisäksi lämpimässä ruoassa on se etu, että erämaassa yleensä kesä-heinäkuun ulkopuolella tarvitsee aina ylimääräistä lämmikettä, jo pelkkä kuuma tee tai kahvi tekee useimmiten hyvää- toki suosittelen erämaassa myös lisäämään siihen sokeria, sillä ylimääräinen energia on siellä aina tarpeen. Vaellusretkellä ei pääse lihomaan.  Ruoan lämmityslaitteet Nestemäisiä polttoaineita käyttävät keittimet ovat yleisiä eräretkillä. Niillä ruoan teko onnistuu pääsääntöisesti hyv

Polkupyöräily kuuluu kesään. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että normaalikuntoiselle, myös pyöräilyä harrastamattomalle ihmiselle, alle 5 km matkat eivät käytännössä valmistautumista vaadi, 10 kilometrin matkat kertarykäyksinä ovat ihan arkipäivää ja vasta 30 kilometristä eteenpäin pyörämatkoja on fiksua alkaa suunnitella. Toki pyörämatkat voivat olla vaikka monen päivän mittaisia ja yli satakilometrisiin matkoihin ylettyviä. Pyörän kunto on toki tärkeässä roolissa. Laatua saa tavallisesti rahalla, mutta poikkeuksia on suuntaan ja toiseen. Itse olen havainnut halvatkin suomalaiset kaupunkipyörät hyviksi, jos matkanteolla ei ole kiire, listan kärjessä on  Helkaman Oiva-pyörä sekä Isojopo, kummatkin saa noin 600-800 eurolla. Vaihteet ovat toki kilpapyöräilijälle ehdoton lisä, mutta vaihteettomalla pyörälläkin matka taittuu mukavasti.   Toinen aivan yhtä tärkeä asia on satulan mukavuus, joka lienee yksilöllistä. Ainakin itse kärsin istua huomattavasti kauemmin tavallisen kaupunkifillarin l

 Blogin aihe karkaa yhä kauemmaksi digiratkaisuista, mutta luulen että viimeistään syksyn myötä palataan takaisin nörtteilemään 😄 Tänään kävin aloittelemassa rullaluistelukauden. Rullaluistimeni ovat jo viisi kesää vanhat ja kesäisin aktiviivinen käyttö vaihtelee. Joskus menin niillä lähes joka päivä upean lenkin, joskus ne ovat jääneet kokonaan hyllylle.  Yritin lähteä tänäänkin potkulautailemaan, mutta yllättäen lihakset sanoivat täyden stopin tämän aktiviteetin kohdalla. Sen sijaan rullaluisteluissa käytetään eri lihaksia, joissa vielä virtaa riitti. Urheilulajien vaihtelevuus on siis tärkeää- voi olla, että olet uuvuttanut tietyt lihasryhmäsi, mutta ehkä toisissa lihasryhmissä vielä virtaa riittää.  Rullaluistimia on erilaisia. Neljän renkaan malli (neljä rengasta peräkkäin) on hyvä peruskäyttäjälle, haastavassa maastossa etenevälle ja kokeneemmalle rullailijalle suositellaan kolmen renkaan mallia. Lisäksi kolmen renkaan rullaluistimella pääsee nopeampaa, mutta tasapainon ylläpito

 Jotenkin kesällä nörtteily - myös virtuaalilasien avulla tapahtuva liikunnallinen nörtteily- on menettänyt hohtoaan ja tilalle on tullut potkupyöräily tai potkulautailu, miten sitä kukin sanookin. Eikä siis nykyaikana suosittu sähköpotkulauta vaan tavallinen, lihasvoimalla toimiva potkulauta. Itse suosin termiä potkulauta , koska termit potkupyörä ja polkupyörä menevät liian helposti sekaisin keskenään ja lisäksi potkupyörä voi tarkoittaa monia muitakin asioita kuin käyttämääni aikuisten potkupyörää, kuten lasten ilman polkimia tehtyä pyöränrunkoa tai vanhuksille ja invalideille tarkoitettua liikkumisen apuvälinettä.  Potkukelkka on taas täysin eri asia: kahdella ohuella metallikiskolla kulkeva kelkka, jonka istuinosaan mahtuu ostoskassi tai jopa toinen matkalainen. Joskus 80-luvulla lapsuudessani kun teitä ei oikein vielä hiekoitettu, tällaisella mentiin ja lujaa kilometri toisensa jälkeen talvella! Se muisteloista, eli takaisin potkulautaan:  Ostin monta vuotta sitten elämäni ens

 Kunnon kaupunkisurvivalisti jos kuka osaa välttää netissä ja arkielämässä huijatuksi ja ryöstetyksi tulemisen vaarat. Perinteiset vaarat, jotka nykypäivänäkin ovat voimassa, pätevät edelleenkin sadan, jotkut säännöt jopa tuhannen vuoden jälkeenkin. Hyvä uutinen on se, että mitään ammattiohjelmoijaa tai tietokoneinsinööriä ei tarvita näiden huijausten välttämiseen, pelkkä maalaisjärki riittää. Itse asiassa tunnen erään ammattiohjelmoijan, joka on hyväuskoisesti antanut huijarin kaapata oman Facebook-tilinsä, joten edes tekninen laitteiden ja ohjelmistojen tuntemus ei korvaa järkevää epäilyn metodia.  Suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti totuttu luottamaan kädenpuristuksiin ja suullisiin sopimuksiin. Tämä ei käsittääkseni johdu niinkään suomalaisten ylivoimaisesta rehellisyydestä, vaan siitä, että kyläyhteisöissä luottamuksen maineen menettämisellä on ollut perinteisesti suuret sosiaaliset haitat. Mutta mitä suurempi on etäisyys kahden henkilön välillä, sitä suuremmat mahdollis

Kuten olen todennut kauppojen digitaalisia bonuskorttej a käsittelevässä kirjoituksessa, kännykän fiksulla käytöllä saa rahanarvoisia etuja ja jopa suoraa säästöä. Ahkeralla säästämisellä voi vuodessa-parissa saada takaisin koko kännykän ostohinnan! Jatkan tätä teemaa, pääasiassa tässä artikkelissa on rahansiirrot, mutta joihinkin sovelluksiin, kuten Pivo , sisältyy myös muita etuja. Käteinen raha ei tule vielä pitkään aikaan poistumaan, ja muutamassa aikaisemmassa kirjoituksessani olen kehottanut liikkuvaisen elämäntyylin ihmisille sen pitämistä aina mukana. Mikäs sen mukavampaa kuin ostaa kahvikupponen, ateria tai maksaa taksimatka tai bussilippu aina kelpaavalla riihikuivalla kahisevalla. Varkaudet ja katoamiset ovat alituinen riski matkatessasi niin kaupungeissa kuin erämaassakin. Pidä korttisi, käteisesti, avaimesi ja henkilöpaperisi varmassa tallessa. Älä säilytä kaikkea rahaa yhdessä paikkaa, ja mielellään pääosa käteisestä tulisi olla eri paikassa kuin lompakossasi.  Matkoja va

Pitkän automatkan, sanotaan vaikka Helsingistä Ouluun, keventäminen on monesti mielessäni, vaikken autoihminen olekaan. Kätevintä on ottaa juna, jonka mukavuudet ovat verrattomia autokyytiin verrattuna: saat luettua ja pelattua kännykkäpelejä, nautiskeltua paritkin kahvit ravintolavaunussa ja välillä voi päätyä mukaviin juttutuokioihin kanssamatkustajien kanssa. Kenties jopa parit opiskelutehtävät onnistuvat siinä sivussa! Joskus kuitenkin pitkä automatka on välttämätön. Miten tähän voi valmistautua, varsinkin jos olet itse ratissa?  Tekninen puoli on tietysti asia erikseen: auto ja varusteet täytyy olla kunnossa. Erittäin hyvä blogikirjoitus asiasta on esimerkiksi osoitteessa  https://ajetaanihmisiksi.fi/blogi-arkisto/kaikkien-aikojen-matkailukes-nin-valmistaudut-pitklle-automatkalle Itse keskityn tässä kirjoituksessa enemmän ihmiseen psykologiseen ja ruumiinkuntoa koskeviin puoliin:  1. Pitkän ajomatkan edellytyksen välttämättömyys on hyvät yöunet. Varmista siis ajoissa nukkumaanmeno