Rullaluistelukauden aloitus

 Blogin aihe karkaa yhä kauemmaksi digiratkaisuista, mutta luulen että viimeistään syksyn myötä palataan takaisin nörtteilemään 😄

Tänään kävin aloittelemassa rullaluistelukauden. Rullaluistimeni ovat jo viisi kesää vanhat ja kesäisin aktiviivinen käyttö vaihtelee. Joskus menin niillä lähes joka päivä upean lenkin, joskus ne ovat jääneet kokonaan hyllylle. 

Yritin lähteä tänäänkin potkulautailemaan, mutta yllättäen lihakset sanoivat täyden stopin tämän aktiviteetin kohdalla. Sen sijaan rullaluisteluissa käytetään eri lihaksia, joissa vielä virtaa riitti. Urheilulajien vaihtelevuus on siis tärkeää- voi olla, että olet uuvuttanut tietyt lihasryhmäsi, mutta ehkä toisissa lihasryhmissä vielä virtaa riittää. 

Rullaluistimia on erilaisia. Neljän renkaan malli (neljä rengasta peräkkäin) on hyvä peruskäyttäjälle, haastavassa maastossa etenevälle ja kokeneemmalle rullailijalle suositellaan kolmen renkaan mallia. Lisäksi kolmen renkaan rullaluistimella pääsee nopeampaa, mutta tasapainon ylläpito on hankalampaa. Amerikan puolella paljon käytetty nelirenkainen "auton renkaat"-tyylinen rullaluistin on Suomessa toistaiseksi melko harvinainen enkä sen käytöstä osaa sanoa mitään.  

Mitä tarvitaan rullaluistelun aloittamiseen? 

Koska rullaluistelu on verrattoman paljon yleisempi urheilulaji Suomessa kuin potkulautailu, on tämänkin blogitekstin aiheesta olemassa paljon laadukkaampaa tavaraa kuin oma amatööriräpellykseni rullaluistelun tekniikoihin ja rullaluistinten ostovinkkeihin. Youtubesta löytyy laadukkaita videoita. Itse asiassa en sanan tarkimmassa merkityksessä edes varsinaisesti rullaluistele, vaan kävelysauvojen kanssa käytän rullaluistimiani ikään kuin rullasuksina. Tämä on kokonaisvaltaisempaa ja vauhdikkaampaa kuin rullaluistelu ilman sauvoja. 

Aineelliset aloittamislähtökohdat ovat valitettavasti varsin hintavat, tosin mitä kauemmin harrastus kestää, sitä halvemmaksi se tulee! Keskilaadukkaat rullaluistimet maksavat noin 250-350 euroa, käytettynä näitä saa toki halvemmallakin. Mikäli käytät kyynärvarsi- ja polvisuojia, ne maksavat halvimmillaan pari kymppiä. Itse en käytä kyynärvarsi- tai polvisuojia ollenkaan, sillä etenen hidasta vauhtia ja vältän jyrkkiä mäkiä.

Sen sijaan pyöräilykypärä on ehdoton suoritukseni, sillä auennut kyynärvarsi tai asfaltti-ihottuma polvessa on kevyt ja ohimenevä riesa päävammaan verrattuna. Urheiluvaatteita löytynee jokaisen kaapista jo valmiina. 

Maksaako rullaluistelu? 

Rullaluistelu on kyllä liikuntalajina halvahko sen jälkeen kun luistimet ja muut oheistuotteet on ostettu, mutta täysin ilman kustannuksia ei pääse. Ahkera luistelija kuluttaa yhdet renkaat kesässä (ohjehinta halvahkolle kahdeksan renkaan setille on 40 euroa, joskus toki kalliimpi on laadukkaampaa) ja lisäksi jarrupaloja voi kulua parikin kappaletta kesän aikana, kappalehinta näille pienille muovilaatikoille on käsittämättömät 20 euroa kappale. 

Lisäksi voi joutua vaihtamaan renkaan sisällä olevat laakerit (itselläni ne ovat tosin kestäneet jo viisi vuotta vaihtamattomana) tai luistimen kengännauhoja. Valitettavasti jarrupalan ruuvauspaikka on valitettavan haavoittuva, kun ruuvi vääntyy kerran siitä irti, ei jarrupalaa saa paikalleen enää mitenkään (kyllä, myös maailman vahvimpia superliimoja on kokeiltu). Jarrupalan käyttö ei tosin ole käyttäjän taitotasosta ja maastosta riippuen aivan välttämätöntä. Työkaluista tarvitset yleensä ristipääruuvimeisselin jarrupalan kiinnittämiseen sekä kuusiokulma-avaimen renkaiden ja laakereiden vaihtamiseen. Myöskään suihkaus voiteluöljyä silloin tällöin ei ole pahitteeksi.  

Mitä täytyy ottaa huomioon varaosia hankkiessa? 

Urheilukaupan myyjät eivät ole joka alan eksperttejä kuten ei kukaan muukaan, joten jos he eivät satu harrastamaan rullaluistelua, olet välineitä ostaessa luultavasti oman onnen nojassa. Pari vinkkiä: 

  • Renkaat: renkaiden koko on erittäin tärkeää. Jos ostat esimerkiksi 84 mm renkaita 82 millimetrin renkaisiin suunniteltuihin luistimiin, se ei kenties kuulosta paljolta, mutta joudut kaivertamaan luistimen pohjaa leukulla jotta saat renkaat pyörimään. Kaverilta vain kuulin tämän jutun :D 
  • Jos olet ahkera rullaluistelija ja säästöbudjetin ihminen, kannattaa renkaita vaihdella ristiin kuten autossakin: etupyörät kuluvat nopeammin kuin takapyörät, ja renkaiden sisäpinta kuluu yleensä nopeammin kuin ulkopinta. Tasaamalla kulutusta saat renkaat kestämään kauemmin. 
  • Kovat vai pehmeät renkaat? Jotkut ovat kyselleet urheiluliikkeessä tätäkin. Itse olen käyttänyt vain kovia renkaita. Pehmeät kuulemma vaimentavat iskuja ja sopivat paremmin myös temppuradoille, mutta niiden käyttöikä on pienempi. Sileällä asfalttitiellä rullaillessa en mitään iskunvaimennusta ole ainakaan itse kaivannut. 
  • Jarrupalat: jarrupalat eivät valitettavasti ole standardoituja, vaan jokaisella luistinvalmistajalla on omat ratkaisunsa. Joskus palat sopivat yhteen toisten luistinten kanssa, joskus asia ratkeaa hiukan puukkoa käyttämällä, mutta täydellistä yhteensopivuutta ei voi taata. Tästä syystä, vaikka suosin kivijalkakauppoja muuten, renkaat ja jarrupalat kannattaa ostaa nettikaupoista, ellei urheiluliikkeelläsi ole erityistä asiantuntemusta rullaluistelun alalla.  

Mistä kannattaa aloittaa, jos ei tiedä mitään rullaluistelusta?

Pue ensin pyöräilykypärä päälle. Sen jälkeen suosittelen kävelysauvaluistelua, koska sauvat auttavat tasapainossa ja jakavat liikuntaurakkaa koko keholle. Jos sitten haluat sauvoista eroon ja kokeilla tavallista rullaluistelua, go for it! Tee mikä hyvältä tuntuu! 

Kävelysauvaluistelu lähtee liikkeelle samalla tavalla kuin normaali hiihto. Laita vastakkainen sauva ja vastakkainen luistin maahan ja anna liukua mahdollisimman pitkään. Tosin luistimen suunta ei ole täysin eteenpäin, vaan tekniikka muistuttaa toisaalta hiihdon luistelytyyliä. Kävelysauvoja voi käyttää myös tasatahtiin, jos haluaa, mutta itse suosin vuorotahtia tasapainosyistä. 

Koordinaatio on kaiken A ja O. Kokeile esimerkiksi seuraavia harjoitteita: 

  • liu´u eteenpäin mahdollisimman pitkälle yhdellä rullaluistimella. Toista toisella luistimella
  • Mene polvi- ja istuma-asentoon rullaluistimet jalassa ja nouse takaisin seisomaan. Toista useamman kertaa
  • Kokeile jarrupalajarrutusta pienessä alamäessä. Taitotason kohotessa voit kokeilla nopeampia jarrutuskokeiluja. Jarrupalan avulla tehty jarrutus vie parhaiummaltakin osaajalta aikaa: pysähdysmatka esimerkiksi 10 km/h matkasta on parhaimmillaankin 4-5 metriä, johon täytyy lisätä myös reaktioaika. Ennakointi on siis tärkeää.
  • Aloita varovasti parin kilometrin lenkillä. Jalkaterät kyllä karaistuvat ajan kuluessa
Voiko rullaluistimilla pysähtyä äkkijarrutuksella? 

Parhaimmat osaajat pystyvät pysähtymään rullaluistimilla kuten tavalliset luistelijat, asettaen luistimet sivuasentoon. Tämä vaatii kuitenkin erittäin kovaa asiantuntemusta, enkä itse ole lähelläkään tuota taitotasoa. Mitä rosoisempi asfaltti ja suurempi vauhti, sitä vaikeampaa tämä on. Rullaluistelun opettajat osaavat tähänkin antaa asiantuntevampia vinkkejä.

Millä muilla tavoilla rullaluistimilla pystyy jarruttamaan? 

Toisen rullaluistimen saa laitettua poikittain taakse ja sillä jarrutettua, mutta tämä vaatii kokemusta. Tänmän lisäksi jarrutustoimet ovat hyvin rajallisia: 
  • Siksak-reitin puikkelehtiminen tiellä: tehokasta, mutta vaatii tietysti sen, että koko katu on yksin sinun käytössäsi
  • Jalat haarallaan luistinten reitin asettaminen V-muotoon (aivan kuten suksilla jarruttaessa): hidasta, mutta tehoaa ainakin jotenkin
  • Poikkeaminen sivupolulle, jossa on ylämäki: vauhti pysähtyy itsekseen
  • Liikkeen hidastaminen kävelysauvoilla vastaan ottaen: toimii vain erittäin pienessä vauhdissa ja näyttää urpolta
  • Käveleminen suuren alamäen alas tienpientareella, jossa pyörät eivät lähde niin helposti luistamaan
Mitkä ovat rullaluistinten käyttäjien etuajo-oikeudet ja muut oikeudet? 

Rullaluistelija luetaan jalankulkijaksi. Ylittäessä tietä käytetään suojateitä, noudatetaan liikennevaloja ja totella muitakin jalankulkijan sääntöjä ja suosituksia (kuten, mahdollisuuksien mukaan käytetään kevyen liikenteen väylän oikeaa reunaa). Rullaluistelu tapahtuu aina kevyen liikenteen väylällä tai muulla asvalttialueella, jossa ei ole pelkoa raskaamman liikenteen kohtaamisesta (skeittipuistot yms). 

Monet kaupat ja muut julkiset sisätilat kieltävät rullaluistinten käyttämisen sisällä, ja vaikka kieltoa ei olisikaan, on tätä jo terveen järjen mukaan hyvä noudattaa, et tietenkään halua kolhia lattiaa tai rullailla pyörilläsi kenenkään varpaille. Tätä varten kannattaa mukana olla aina repussa esimerkiksi kevyet sandaalit, vaikka kesähelteillä myöskään avojaloin kävely ei liene kiellettyä. 

Toisaalta rullaluistimilla ei kannata ajella kaikkialla, missä se on lakiteknisesti mahdollista, kuten autotien pientareella: pysy aina rullaluistellessasi mahdollisimman kaukana kaikista moottoriajoneuvoista, näin varmistat parhaiten kaikkien turvallisuuden. 

Koska rullaluistinten pysähtymiskyky on heikonlainen, ainakin täällä Jyväskylän seuduilla lähes jokainen autoilija painaa jarrupoljinta heti jos näkeekin sellaisen ilmestyksen kadulla, puhumattakaan suojatiestä, mutta tämän varaan ei voi laskea. 

Mikä on "kova" luistelulenkin pituus? 

Rullaluistimilla pääsee huomattavan paljon kovempaa kuin rullalaudalla. Oma ennätykseni on 35 km pienillä tauoilla, ja varmasti rahapalkinto lopussa olisi saanut minut urakoimaan vielä 20 kilometriä lisää ennen luovuttamista. Vuorokaudesssa luisteltu pituusennätys on peräti 550 km, mutta tämä on tietysti huipputason urheilijan huipputason luistimilla tekemä ennätys (vrt. vuorokauden juoksu: 300 km). Sanoisin, että normijamppa voi olla ihan tyytyväinen 30-40 kilometrin matkaan päivässä. Tämä on siis ennätyspituus hyvin levänneenä. Rullaluistelua ei voi kokemattomana harrastaa joka päivä, vaan jalkojen täytyy antaa levätä vähintään joka toinen päivä. Toki jos sinulla on luistelu- tai hiihtokokemusta ja varsinkin peruskuntoa, voi tätä tahtia kiristää.  

Ainakin oman kokemukseni mukaan ongelmaksi muodostuu jalkaterien hiertymät ja paikkojen puutuminen, ei varsinaisen kunnon loppuminen. 

Mitä matkaan mukaan? 

Rullaluistinten päällä ei ole tarkoitus kuljettaa rinkkaa, koska tasapaino- ja jarrutusongelmat raskaiden kantamusten tapauksessa kasvavat huomattavasti. Silti muutaman kilon päiväreppu menee helposti matkalla mukana. Mukaan kannattaa pakata esimerkiksi joitakin seuraavista: 
  • Kylmää ja kuumaa (kaakao ja kahvi) juomaa
  • Voileipiä, keksejä, hedelmiä
  • Lompakko, rahaa ja luottokortti
  • pikkuvaatetta, kuten aurinkohattu, kevyet sandaalit ja varasukat
  • Kännykkä
  • Aurinkovoidetta
En suosittele musiikin kuuntelua rullaluistellessa paitsi ehkä erittäin hiljaisella kävelytiellä, sillä kaikkien aistien täytyy olla teräviä jatkuvasti, mutta et sitä tarvitsekaan- tuulen humina ja ympäristön värit pitävät huolta viihtyvyydestä joka tpaauksessa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotka lomailukaupunkina

Kuopion keikka

Kaupunkisurvivalistin kevytvarustukset