Digiopettajan havaintoja

 Kunnon kaupunkisurvivalisti jos kuka osaa välttää netissä ja arkielämässä huijatuksi ja ryöstetyksi tulemisen vaarat. Perinteiset vaarat, jotka nykypäivänäkin ovat voimassa, pätevät edelleenkin sadan, jotkut säännöt jopa tuhannen vuoden jälkeenkin. Hyvä uutinen on se, että mitään ammattiohjelmoijaa tai tietokoneinsinööriä ei tarvita näiden huijausten välttämiseen, pelkkä maalaisjärki riittää. Itse asiassa tunnen erään ammattiohjelmoijan, joka on hyväuskoisesti antanut huijarin kaapata oman Facebook-tilinsä, joten edes tekninen laitteiden ja ohjelmistojen tuntemus ei korvaa järkevää epäilyn metodia.  Suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti totuttu luottamaan kädenpuristuksiin ja suullisiin sopimuksiin. Tämä ei käsittääkseni johdu niinkään suomalaisten ylivoimaisesta rehellisyydestä, vaan siitä, että kyläyhteisöissä luottamuksen maineen menettämisellä on ollut perinteisesti suuret sosiaaliset haitat. Mutta mitä suurempi on etäisyys kahden henkilön välillä, sitä suuremmat mahdollis

Kuten olen todennut kauppojen digitaalisia bonuskorttej a käsittelevässä kirjoituksessa, kännykän fiksulla käytöllä saa rahanarvoisia etuja ja jopa suoraa säästöä. Ahkeralla säästämisellä voi vuodessa-parissa saada takaisin koko kännykän ostohinnan! Jatkan tätä teemaa, pääasiassa tässä artikkelissa on rahansiirrot, mutta joihinkin sovelluksiin, kuten Pivo , sisältyy myös muita etuja. Käteinen raha ei tule vielä pitkään aikaan poistumaan, ja muutamassa aikaisemmassa kirjoituksessani olen kehottanut liikkuvaisen elämäntyylin ihmisille sen pitämistä aina mukana. Mikäs sen mukavampaa kuin ostaa kahvikupponen, ateria tai maksaa taksimatka tai bussilippu aina kelpaavalla riihikuivalla kahisevalla. Varkaudet ja katoamiset ovat alituinen riski matkatessasi niin kaupungeissa kuin erämaassakin. Pidä korttisi, käteisesti, avaimesi ja henkilöpaperisi varmassa tallessa. Älä säilytä kaikkea rahaa yhdessä paikkaa, ja mielellään pääosa käteisestä tulisi olla eri paikassa kuin lompakossasi.  Matkoja va

Pitkän automatkan, sanotaan vaikka Helsingistä Ouluun, keventäminen on monesti mielessäni, vaikken autoihminen olekaan. Kätevintä on ottaa juna, jonka mukavuudet ovat verrattomia autokyytiin verrattuna: saat luettua ja pelattua kännykkäpelejä, nautiskeltua paritkin kahvit ravintolavaunussa ja välillä voi päätyä mukaviin juttutuokioihin kanssamatkustajien kanssa. Kenties jopa parit opiskelutehtävät onnistuvat siinä sivussa! Joskus kuitenkin pitkä automatka on välttämätön. Miten tähän voi valmistautua, varsinkin jos olet itse ratissa?  Tekninen puoli on tietysti asia erikseen: auto ja varusteet täytyy olla kunnossa. Erittäin hyvä blogikirjoitus asiasta on esimerkiksi osoitteessa  https://ajetaanihmisiksi.fi/blogi-arkisto/kaikkien-aikojen-matkailukes-nin-valmistaudut-pitklle-automatkalle Itse keskityn tässä kirjoituksessa enemmän ihmiseen psykologiseen ja ruumiinkuntoa koskeviin puoliin:  1. Pitkän ajomatkan edellytyksen välttämättömyys on hyvät yöunet. Varmista siis ajoissa nukkumaanmeno

 Mitä ottaa mukaan niin yhden illan luontoretkelle kuin pidemmällekin vaellusretkelle? Esittelen tässä teille ruokakaupan kulinaristisia helmiä 1. Maitojauhe. Maitojauhe on kaakaon ja kahvin sulostuttaja erämaassa. Kaupunkiolosuhteissa juon kaiken ilman sokeria, kermaa tai maitoa, mutta erämaassa mikään energialähde ei ole pahitteeksi. Nämä pakkaukset ovat yleensä säilykemaidon vieressä huomaamattomassa paikassa ja varsin isoina kilon paketteina. Siispä kannattaa pakata nämäkin jauheet minigrip-pusseihin jottei kanna mitään ylimääräistä mukanaan.  2. Murukahvi. Olen varmaan kaikille jotka jaksavat kuunnella kertonut mielijuomastani: maitokaakaosta, johon on lisätty pikakahvia. Tokihan myönnän, että nuotiopannukahvin tekeminen erämaassa on taitolaji jonka tuotosten rinnalla tämäkin juoma kalpenee.  3. Termospullo on oiva kaveri muutaman tunnin vaellukselle- yleensä yli kahdeksan tuntia on hyvänkin termospullon lämpimänäpysymiskyvyn raja, ja pidemmällä vaelluksella muutenkin ruoka lämmit

Esitän tässä yhteenvedon siitä, miten digitaaliset apuvälineet ovat vaikuttaneet kuntoiluuni 1,5 vuoden aikana. Ensimmäisenä täytyy sanoa, etteivät digitaaliset apuvälineet ole mikään taikakalu. Jos niihin syttyy innostus, ne ovat ehdottomasti hyvästä, mutta toisaalta jos innostus syttyy lenkkipoluista tai punttisalista, myös ne ovat ehdottomasti hyvästä. Motivaatio on kaiken A ja O, ei väline sinänsä.  Kännykän "vaelluspelit", joissa fyysisesti kävellään tai pyöräillään paikasta toiseen: Pokemon Go , Ingress Prime , Zombies, Run : Varsinkin viimeinen näistä eli Zombies, Run, on vaikuttanut erittäin positiivisesti liikkumiseeni varsinkin polkupyörällä, mutta täytyy todeta, ettei yksikään tällainen peli innosta käyttäjää määräänsä enempää, minulla kyllästymisen raja tuntuu olevan hyvänkin pelin tapauksessa korkeintaan vuoden tai puolentoista päässä.   Jossain vaiheessa pokestoppien pyörittämisestä tulee pakkopullaa eikä Zombietarinan seuraaminen kuulokkeilla jaksa enää kiinnos

Yleistä Älä osta Dance Central-peliä! kokonaisuudessaan tämä on hyvin houkutteleva konsepti, joka sijoittuu yökerhoon. Tarjolla on kaikenlaista VIP Roomia ja studiota, jopa parveke jonne pääset vilvoittelemaan ja katsomaan kaupungin vilinää jorauksen ohessa. Juttelet mukavasti toisten nuorten aikuisten kanssa ja jopa tällainen setämies nuortuu 20 vuotta kun pääsee taas diskoon bailaamaan.  Tanssiliikkeet ovat hyviä ja liikkeet täytyy tehdä tarkasti jotta pääsisit parhaille pisteille. Kaikki tämä ilman baarielämän synkeitä puolia, eli riitoja, nakkikioskimölinää ja liiallisten alkoholiannosten kumoamisen seurauksena tapahtunutta seuraavan päivän päänsärkyä, eikä hintakaan päätä huimaa, 30 euroa. Sillä ei todellisessa elämässä saa kuin kaksi lonkeroa ja taksarin nakkikiskalla.  Tämä olisi siis täydellinen irrottelupeli jossa saa diskoelämän liikunnalliset puolet välttyen sen kielteisiltä puolilta, mutta... Valitettavasti peli on täysin hylätty kehittäjiensä toimesta. Se ei esimerkiksi ta

Yleistä Viimeisestä päivityksestäni on kulunut jo jokunen tovi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että seikkailuni Oculuksen urheilupelien maailmassa olisi päättynyt, päinvastoin, se on jopa aktivoitunut entisestään, mutta useimmat pelit joita olen kokeillut ovat niin suoraviivaisia, etten niistä ole artikkelia jaksanut erikseen kirjoittaa.  Barbaria ja Drunkn Bar Fight ovat vähän kieli poskella tehtyjä pelejä, joissa vastustajia lyödään kaikella käteen osuvalla, enkä voi suositella niitä ihmiselle, jotka triggeröityvät väkivallasta. Toisaalta olenhan minäkin pelannut ala-asteiästä lähtien C64:llä kaikenlaisia ninjakommandopelejä enkä ole niistä ymmärtääkseni yhtään väkivaltaistunut. Psykologiset tutkimuksetkin väkivaltapelien ja aggressioiden välisestä yhteydestä tuntuvat olevan kahta mieltä: toiset psykologiset tutkimukset sanovat kaikken väkivaltaisen pelaamisen lisäävän väkivaltaa, toiset ovat sitä mieltä, että ne vaikuttavat vain pieneen vähemmistöön, jolla on jo itsesäätelyn ongelmia