Hakkeroinnin, skimmauksen tai muun huijauksen uhriksi joutumisen riski

 Kunnon kaupunkisurvivalisti jos kuka osaa välttää netissä ja arkielämässä huijatuksi ja ryöstetyksi tulemisen vaarat. Perinteiset vaarat, jotka nykypäivänäkin ovat voimassa, pätevät edelleenkin sadan, jotkut säännöt jopa tuhannen vuoden jälkeenkin. Hyvä uutinen on se, että mitään ammattiohjelmoijaa tai tietokoneinsinööriä ei tarvita näiden huijausten välttämiseen, pelkkä maalaisjärki riittää. Itse asiassa tunnen erään ammattiohjelmoijan, joka on hyväuskoisesti antanut huijarin kaapata oman Facebook-tilinsä, joten edes tekninen laitteiden ja ohjelmistojen tuntemus ei korvaa järkevää epäilyn metodia. 

Suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti totuttu luottamaan kädenpuristuksiin ja suullisiin sopimuksiin. Tämä ei käsittääkseni johdu niinkään suomalaisten ylivoimaisesta rehellisyydestä, vaan siitä, että kyläyhteisöissä luottamuksen maineen menettämisellä on ollut perinteisesti suuret sosiaaliset haitat. Mutta mitä suurempi on etäisyys kahden henkilön välillä, sitä suuremmat mahdollisuudet on siihen, että lupauksia muutetaan tai ne unohdetaan kokonaan. Kaverin tai naapurin kanssa voi monesti sopia satasen lainoista ihan vain puheilla, mutta vähänkään vieraammassa ympäristössä ei parane luottaa pelkästään hyvään tahtoon. 

Baarin pöydässä rahan lainaaminen puolitutulle ei ole yleensä viisasta ja rahapelaaminen kannattaa rajoittaa RAY:n liikkeisiin ja hyväksi todettuihin nettipokerisivustoihin, ei hämärien baarien epävirallisiin korttiporukoihin tai tuntemattomiin pelisivustoihin. Itse en suosittele rahapelejä ollenkaan: vaikka tiedän henkilökohtaisesti erään pokerimiljonäärin, nämäkin ovat luoneet omaisuutensa sen kustannuksella, että monet toiset ovat joutuneet pelihimonsa kanssa velkaselvitykseen. 

Nykyajan digitaalisessa ympäristössä esiin ovat nousseet toistuvasti seuraavat riskitekijät: 

• Sähköpostihuijaukset: nykyään nämä ovat menettäneet jo tehoaan, sillä lähes jokaisen sähköpostin roskapostiosoite pursuilee miljoonaomaisuuksia lupailevista kirjeistä. Älä reagoi näihin mitenkään.  
• Kaksivaiheinen tunnistautuminen pyritään kiertämään lähettämällä uhreille teksti- tai sähköpostiviestejä tyyliin "sait juuri numerokoodin joka on tarkoitettu minulle, voitko lähettää sen uudestaan minulle?"-viesteillä. Näiden kanssa täytyy olla erityisen varovainen, sillä kysymyksessä voi olla murtautumisyrityksestä palveluusi. 
• Facebookin valeprofiilit: julkkisten tai yritysten nimillä yritetään jatkuvasti luoda valeprofiileja. Näiden seuraaminen aiheuttaa aina riskitekijöitä. Yleensä valeprofiilit erottaa seuraajien määrästä: ei voi millään muotoa olla mahdollista, että "Lidl Suomi"-sivuston seuraajia on vain muutamia kymmeniä tai satoja. Aidot sivut erottaa yleensä sinisestä "oikein"-merkistä.

• Bitcoin-huijaukset. Sinänsä täysin laillisella Bitcoinilla monet ihmiset ovat rikastuneet jopa satumaisesti, vaikka monet talousanalyytikot myös ajattelevat, että tulevaisuus ei ole yhtä ruusuinen. Yhtä kaikki, verkossa on paljon satumaista rikastumista lupailevia huijaussivustoja, jotka lupaavat sijoittaa antamasi varat Bitcoin-järjestelmiin, mutta todellisuudessa jokainen lantti menee huijarien taskuihin. Jos päätät sijoittaa Bitcoiniin (en anna sijoitussuosituksia, päätät asiasta itse), sijoita vain luotettavaksi todettujen järjestelmien kautta, kuten Nordnet tai Coinmotion, tai osta bitcoinit suoraan ilman välikäsiä. 
• "Soitto Microsoftilta"- olen itsekin saanut soittoja muka "Microsoftin" tuesta, missä välttävällä englannin kielen taidolla sinnittelevä intialainen puhelinhuijaustyöläinen yrittää saada etäyhteyden koneelleni Teamviewerin avulla. Tarkoituksena on pankkitunnusten tai muiden tärkeiden tietojen sekä etenkin pankkitilisi saldon anastaminen. Onneksi englannin kielen taso on ollut yleensä niin kehno, että keskimääräinen suomalainen eläkeläinen, joka moiseen huijaukseen ehkä keskimäärin helpommin lankeaa, tuskin ymmärtää mitä vastapuoli haluaa. Microsoftin sijaan soittaja voi toki esittäytyä myös Googlen, luottokorttiyhtiön, poliisin tai minkä tahansa vakuuttavan tahon työntekijäksi. 

Luottokorttien skimmaus- legenda vai ei? 

Skimmaus tarkoittaa luottokortin kopioimista rikollisten omaan käyttöön. Hurjimmat huhut kertovat siitä, että jopa väkijoukossa rikollinen pystyy skimmaamaan lompakossa olevat luottokorttisi omaan käyttöönsä. Silti vaikka tämä on ilmeisesti teoriassa mahdollista, käytännössä tapauksia ei ole tietääkseni tullut ilmi ja nämä huhut hyödyttävät lähinnä luottokortin suojausvälineitä eli käytännössä alumiinifoliopalasia kahdeksan euron kappalehintaan myyviä yrityksiä. Skimmauksen häirintäkortti on teknisesti vakuuttavampi yritys luoda tietoturvaa, mutta tämänkin todellinen tarve on kiistanalainen. 

Silti on kiistatonta, että erilaisiin maksupäätteisiin ja pankkiautomaatteihin asennetut luottokortin lukuvälineet, joihin yhdistetty kamera tallentaa vielä PIN-koodisi rikollisten käyttöön, on todellisuutta myös Suomessa. Suomessa skimmatuksi joutumisen riski on pieni, mutta mahdollinen. 

Suurissa liikekeskuksissa on käytännössä mahdotonta, että joku onnistuisi niitä asentamaan paikoilleen kaikkien vartijoiden ja turvakameroiden ympäröimänä, mutta syrjäisillä kylmä-asemilla ja turistikohteissa olevilla tilapäisillä myyntikojuilla riski on todellinen. Silti tapauksia paljastuu vain muutamia kymmeniä vuosittain, joten skimmauksen uhriksi joutuminen on "käänteinen lottovoitto", varsinkin jos harkitsee aina kahdesti ennen kuin käyttää luottokorttiaan tuntemattomassa paikassa. 

Skimmatuksi tulemisen riskiä voidaan välttää suosimalla suurissa kauppakeskuksissa sekä kauan olemassa olleissa "kivijalkaliikkeissä" käymistä sekä tutustumista maksuautomaattien toimintaan. Jokainen, joka on tutustunut vähänkin enemmän maksuautomaattien yleiseen rakenteeseen osaa yleensä erottaa siitä epäilyttävät lisäosat, jotka eivät tunnu sulautuvan automaatin yleiseen rakenteeseen. Toisaalta rikollisten tekniset keinot edistyvät koko ajan. Linkissä on vanha, mutta hyvä artikkeli tapauksesta. Teknisesti melko yksityiskohtainen tutkielmakin aiheesta on tehty poliisiammattikorkeakoulussa.

Lisäksi, kuten olen jo aikaisemmin todennut, pitämällä luottokortin maarajauksen nettipankin asetuksista vain Suomessa ja huolehtimalla siitä, että asetat luottorajasi niin alhaiseksi että pahimmassakaan mahdollisessa tapauksessa et kärsi mittavia vahinkoja, saat riskitekijöitä poistettua entisestään.