Digiopettajan havaintoja

Polkupyöräily kuuluu kesään. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että normaalikuntoiselle, myös pyöräilyä harrastamattomalle ihmiselle, alle 5 km matkat eivät käytännössä valmistautumista vaadi, 10 kilometrin matkat kertarykäyksinä ovat ihan arkipäivää ja vasta 30 kilometristä eteenpäin pyörämatkoja on fiksua alkaa suunnitella. Toki pyörämatkat voivat olla vaikka monen päivän mittaisia ja yli satakilometrisiin matkoihin ylettyviä. Pyörän kunto on toki tärkeässä roolissa. Laatua saa tavallisesti rahalla, mutta poikkeuksia on suuntaan ja toiseen. Itse olen havainnut halvatkin suomalaiset kaupunkipyörät hyviksi, jos matkanteolla ei ole kiire, listan kärjessä on  Helkaman Oiva-pyörä sekä Isojopo, kummatkin saa noin 600-800 eurolla. Vaihteet ovat toki kilpapyöräilijälle ehdoton lisä, mutta vaihteettomalla pyörälläkin matka taittuu mukavasti.   Toinen aivan yhtä tärkeä asia on satulan mukavuus, joka lienee yksilöllistä. Ainakin itse kärsin istua huomattavasti kauemmin tavallisen kaupunkifillarin l

 Blogin aihe karkaa yhä kauemmaksi digiratkaisuista, mutta luulen että viimeistään syksyn myötä palataan takaisin nörtteilemään 😄 Tänään kävin aloittelemassa rullaluistelukauden. Rullaluistimeni ovat jo viisi kesää vanhat ja kesäisin aktiviivinen käyttö vaihtelee. Joskus menin niillä lähes joka päivä upean lenkin, joskus ne ovat jääneet kokonaan hyllylle.  Yritin lähteä tänäänkin potkulautailemaan, mutta yllättäen lihakset sanoivat täyden stopin tämän aktiviteetin kohdalla. Sen sijaan rullaluisteluissa käytetään eri lihaksia, joissa vielä virtaa riitti. Urheilulajien vaihtelevuus on siis tärkeää- voi olla, että olet uuvuttanut tietyt lihasryhmäsi, mutta ehkä toisissa lihasryhmissä vielä virtaa riittää.  Rullaluistimia on erilaisia. Neljän renkaan malli (neljä rengasta peräkkäin) on hyvä peruskäyttäjälle, haastavassa maastossa etenevälle ja kokeneemmalle rullailijalle suositellaan kolmen renkaan mallia. Lisäksi kolmen renkaan rullaluistimella pääsee nopeampaa, mutta tasapainon ylläpito

 Jotenkin kesällä nörtteily - myös virtuaalilasien avulla tapahtuva liikunnallinen nörtteily- on menettänyt hohtoaan ja tilalle on tullut potkupyöräily tai potkulautailu, miten sitä kukin sanookin. Eikä siis nykyaikana suosittu sähköpotkulauta vaan tavallinen, lihasvoimalla toimiva potkulauta. Itse suosin termiä potkulauta , koska termit potkupyörä ja polkupyörä menevät liian helposti sekaisin keskenään ja lisäksi potkupyörä voi tarkoittaa monia muitakin asioita kuin käyttämääni aikuisten potkupyörää, kuten lasten ilman polkimia tehtyä pyöränrunkoa tai vanhuksille ja invalideille tarkoitettua liikkumisen apuvälinettä.  Potkukelkka on taas täysin eri asia: kahdella ohuella metallikiskolla kulkeva kelkka, jonka istuinosaan mahtuu ostoskassi tai jopa toinen matkalainen. Joskus 80-luvulla lapsuudessani kun teitä ei oikein vielä hiekoitettu, tällaisella mentiin ja lujaa kilometri toisensa jälkeen talvella! Se muisteloista, eli takaisin potkulautaan:  Ostin monta vuotta sitten elämäni ens

 Kunnon kaupunkisurvivalisti jos kuka osaa välttää netissä ja arkielämässä huijatuksi ja ryöstetyksi tulemisen vaarat. Perinteiset vaarat, jotka nykypäivänäkin ovat voimassa, pätevät edelleenkin sadan, jotkut säännöt jopa tuhannen vuoden jälkeenkin. Hyvä uutinen on se, että mitään ammattiohjelmoijaa tai tietokoneinsinööriä ei tarvita näiden huijausten välttämiseen, pelkkä maalaisjärki riittää. Itse asiassa tunnen erään ammattiohjelmoijan, joka on hyväuskoisesti antanut huijarin kaapata oman Facebook-tilinsä, joten edes tekninen laitteiden ja ohjelmistojen tuntemus ei korvaa järkevää epäilyn metodia.  Suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti totuttu luottamaan kädenpuristuksiin ja suullisiin sopimuksiin. Tämä ei käsittääkseni johdu niinkään suomalaisten ylivoimaisesta rehellisyydestä, vaan siitä, että kyläyhteisöissä luottamuksen maineen menettämisellä on ollut perinteisesti suuret sosiaaliset haitat. Mutta mitä suurempi on etäisyys kahden henkilön välillä, sitä suuremmat mahdollis

Kuten olen todennut kauppojen digitaalisia bonuskorttej a käsittelevässä kirjoituksessa, kännykän fiksulla käytöllä saa rahanarvoisia etuja ja jopa suoraa säästöä. Ahkeralla säästämisellä voi vuodessa-parissa saada takaisin koko kännykän ostohinnan! Jatkan tätä teemaa, pääasiassa tässä artikkelissa on rahansiirrot, mutta joihinkin sovelluksiin, kuten Pivo , sisältyy myös muita etuja. Käteinen raha ei tule vielä pitkään aikaan poistumaan, ja muutamassa aikaisemmassa kirjoituksessani olen kehottanut liikkuvaisen elämäntyylin ihmisille sen pitämistä aina mukana. Mikäs sen mukavampaa kuin ostaa kahvikupponen, ateria tai maksaa taksimatka tai bussilippu aina kelpaavalla riihikuivalla kahisevalla. Varkaudet ja katoamiset ovat alituinen riski matkatessasi niin kaupungeissa kuin erämaassakin. Pidä korttisi, käteisesti, avaimesi ja henkilöpaperisi varmassa tallessa. Älä säilytä kaikkea rahaa yhdessä paikkaa, ja mielellään pääosa käteisestä tulisi olla eri paikassa kuin lompakossasi.  Matkoja va

Pitkän automatkan, sanotaan vaikka Helsingistä Ouluun, keventäminen on monesti mielessäni, vaikken autoihminen olekaan. Kätevintä on ottaa juna, jonka mukavuudet ovat verrattomia autokyytiin verrattuna: saat luettua ja pelattua kännykkäpelejä, nautiskeltua paritkin kahvit ravintolavaunussa ja välillä voi päätyä mukaviin juttutuokioihin kanssamatkustajien kanssa. Kenties jopa parit opiskelutehtävät onnistuvat siinä sivussa! Joskus kuitenkin pitkä automatka on välttämätön. Miten tähän voi valmistautua, varsinkin jos olet itse ratissa?  Tekninen puoli on tietysti asia erikseen: auto ja varusteet täytyy olla kunnossa. Erittäin hyvä blogikirjoitus asiasta on esimerkiksi osoitteessa  https://ajetaanihmisiksi.fi/blogi-arkisto/kaikkien-aikojen-matkailukes-nin-valmistaudut-pitklle-automatkalle Itse keskityn tässä kirjoituksessa enemmän ihmiseen psykologiseen ja ruumiinkuntoa koskeviin puoliin:  1. Pitkän ajomatkan edellytyksen välttämättömyys on hyvät yöunet. Varmista siis ajoissa nukkumaanmeno

 Mitä ottaa mukaan niin yhden illan luontoretkelle kuin pidemmällekin vaellusretkelle? Esittelen tässä teille ruokakaupan kulinaristisia helmiä 1. Maitojauhe. Maitojauhe on kaakaon ja kahvin sulostuttaja erämaassa. Kaupunkiolosuhteissa juon kaiken ilman sokeria, kermaa tai maitoa, mutta erämaassa mikään energialähde ei ole pahitteeksi. Nämä pakkaukset ovat yleensä säilykemaidon vieressä huomaamattomassa paikassa ja varsin isoina kilon paketteina. Siispä kannattaa pakata nämäkin jauheet minigrip-pusseihin jottei kanna mitään ylimääräistä mukanaan.  2. Murukahvi. Olen varmaan kaikille jotka jaksavat kuunnella kertonut mielijuomastani: maitokaakaosta, johon on lisätty pikakahvia. Tokihan myönnän, että nuotiopannukahvin tekeminen erämaassa on taitolaji jonka tuotosten rinnalla tämäkin juoma kalpenee.  3. Termospullo on oiva kaveri muutaman tunnin vaellukselle- yleensä yli kahdeksan tuntia on hyvänkin termospullon lämpimänäpysymiskyvyn raja, ja pidemmällä vaelluksella muutenkin ruoka lämmit